Rikkinäinen puhelin. Siitä se lähti. Tai oikeastaan sen tilalle takuuna saamastani upouudesta puhelimesta, joka tietysti on eri kokoinen kuin se vanha. No tottakai uusi puhelin tarvitsi uuden pussukan.
Huopakirjontaa ja -applikointia kokeilin jo aiemmin neulakirjassa ja neulatyynyssä, silloin käytössä oli askarteluhuopaa. Kännykkäpussin ompelin 3 mm:n paksuisesta oikeasta villahuopalevystä ja kaupunkimaisema on koottu 1 mm:n paksuisesta villahuopalevystä leikatuista kuvioista. Pussin toiselle puolelle kirjoin nimikirjaimet. Talojen ompeluun ja kirjontaan on käytetty muliinilankaa. Nahkalenkkiin käyttämäni materiaalit löytyivät korutavikkeista: nahkarannekoruihin hankkimaani punaista nahkanauhaa ja lukko, josta käytin tähän toisen puolikkaan - eiköhän se toinenkin puolikas paikan löydä.
Syksyn myötä puuvillalangat - ja ne keskeneräiset puuvillalankatyöt - on pantu sivuun ja villalangat kaivettu esiin. Niin se tuntuu olevan jokaisena syksynä. Ja syksyn ensimmäiset sukat on jo puikoilla. Ihanaa - vielä vähän kesäistä - viikonloppua!