sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Pipoi

Vaikka tämä talvi on kai sääennusteidenkin mukaan ollutta ja mennyttä ja kevät kovaa vauhtia jo tulossa, päätin neuloa vielä pari pipoa. Eihän sitä koskaan tiedä, jos niille kuitenkin olisi vielä tarvetta. Seuraavana talvena sitten ainakin. Vaalean pipon malliin ihastuin nähdessäni sellaisen valmiiksi neulottuna Menita-lankakaupassa, ohje pipoon löytyy Garnstudion nettisivuilta  (täältä). Oman piponi neuloin melkein ohjeen mukaan. Lanka ei tosin ole Dropsin, vaan Schachenmayrin Extra Merino Big -lankaa.

 

Mieskin toivoi uutta pipoa ja saamansa piti. Lanka on ihanan pehmeää käsinvärjättyä Manos silk Blendiä, jossa on 30 % silkkiä ja 70 % merinovillaa. Mallissa on neulottu vain yksinkertaisesti palmikkoja ja kahden oikean silmukan pylväitä vuorotellen.



Punainen pipo ja kaulahuivi  - myös miehelle - ovat jo aiemmin neulottuja, langan merkkiä en muista, mutta silkkiä ja merinovillaa tämänkin pipo-kaulahuivi -setin langassa on. Ohje on muistaakseni jonkun vuoden takaisesta Novita-lehdestä (edit: ei ollutkaan Novita-lehti, vaan Moda-lehti vuodelta 2011). Kaulahuivissa on mielestäni kiva neulemalli, se näyttää kummaltakin puolelta aika samanlaiselta.



Ja kun vauhtiin on päästy, niin vielä on yksi pipo puikoilla: kalamiehelle kalapipo, malli Ravelrystä (Plenty of Fish).

Tämä pipo ei vain taida enää näille lumille ehtiä...

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Hopeapilvi ja kultasiipinen lintu

Sumuinen ja sateinen viikonloppu.Työpöydän ääressä on valmistunut pari riipusta jo aiemmin aloitetuista aihioista. Pari-kolme viikkoa sitten minulla oli tilaisuus kokeilla itselleni ihan uutta tapaa muotoilla hopeaa. Hopealevystä syntyi hydrauliprässin avulla kaksi pulleaa pilvenpuolikasta, jotka on juotettu yhteen. Riipuksen ketju on käsin punottu ns. ankkuriketju (millin lanka, kahden millin lenkkejä) ja pilvestä roikkuu ketjujen päissä pienet kristallipisarat.




Prässillä syntyi myös kaksi linnun puolikasta. Siivet on koristeltu keum boo -tekniikalla, jolla olen jo muutama vuosi sitten koristellut joitakin koruja (esim. tämän, tämän ja tämän riipuksen sekä tämän, tämän ja tämän sormuksen). Linnun siivet on sahattu hopealevystä, kuvioitu ja sen jälkeen kullattu keum boo -tekniikalla. Keum boo on vanha korealainen menetelmä, jossa hopeaan liitetään ohutta 24 karaatin kultafoliota, eli siis puhdasta kultaa. Mielenkiintoinen tekniikka ja tuloskin on mielestäni kiva.


Kuvat ovat valitettavasti yhtä tasaisen harmaita kuin kulunut sunnuntaipäivä, onneksi suunta on kevättä kohti - ja kai se kuvaustaitokin vielä jossakin vaiheessa vähän kehittyy.


sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Hopealevystä ja -langasta

Kaksi edellistä viikonloppua on mennyt hopeaa sahatessa, viilatessa, juottaessa ja punoessa. Valmiiksi asti on tullut tämän postauksen rannekorut ja pari keskeneräistä juttua odottelee vielä jatkotyöstämistä ja viimeistelyä. Hopealevystä tehdyssä rannekorussa on 2 cm x 1,5 cm:n kokoisia laattoja limittäin ja peräkkäin, koru tuntuu ranteessa mukavan notkealta. Hopealevyn paksuus on 0,7 mm. Alemmassa kuvassa on kuvattuna myös rannekorun "nurjaa" puolta, josta näkyy laattojen kiinnitys toisiinsa.




Pitkästä aikaa punoin myös ketjua ja innostuinkin siitä niin, että aloitin tämän Cordell-ketjun lisäksi myös toista mallia - sitä varten pitäisi sahata vielä lisää hopealenkkejä.

 

Hopeahommat ovat jatkuneet tänä viikonloppunakin, mutta hitaasti. Onneksi päivässä on jo aika pitkästi valoisaa aikaa - aurinko nousi tänään jo tunnin verran aiemmin ja laski melkein puolitoista tuntia myöhemmin kuin kuukausi sitten!